Pyyteetön yhteiskuntavastuu

Kuluttajina kiinnitämme yhä enemmän huomiota yrityksen eettisyyteen ostopäätöstämme tehdessä. Yritysten yhteiskuntavastuullisuudesta on nykypäivänä syntynyt merkittävä ostokäyttäytymistä ohjaava tekijä. Mitä vastuullisempi yritys, sitä enemmän se kiinnittää kuluttajien huomiota. Tämän vuoksi yritykset julistavat nykypäivänä kilpaa, kuinka yhteiskuntavastuullisia ne ovat. Tuotantoprosesseja kehitetään ympäristöystävällisiksi ja työntekijöiden hyvinvointiin kiinnitetään huomiota.

Vaikka syyt yhteiskuntavastuulliselle toiminnalle tuntuvat olevan selviä, eivät ne sitä välttämättä ole. Uskotaan, että syyt yhteiskuntavastuullisuuden kasvuun liittyvät yritysten valveutuneisuuden lisääntymiseen. Nykyään yritykset ymmärtävät enemmän esimerkiksi luonnon saastumisen vaaroista. Väittäisin silti, että tiedostimme yhtä hyvin jo sata vuotta sitten vaaroista jotka piilevät luonnon saastuttamisessa. Terveellä maalaisjärjellä ajatellen on helppo havaita mikä on hyväksi ja mikä pahaksi ihmisille ja ympäristölle. Todelliset syyt yhteiskuntavastuun lisääntymiseen ovat siis muualla.

Nykypäivänä yritykset eivät pysty lain puitteissa toimimaan niin kuin ennen. Lait ja asetukset määräävät, että yritysten on yksinkertaisesti toimittava vastuullisemmin. Yritysten asiakkaiden valveutuneisuus on myös lisääntynyt ja yritysten on mukailtava asiakkaittensa mieltymyksiä, jotta yrityksen tuotteet myyvät myös jatkossa. Yhteiskuntavastuulla ratsastaen yritys voi myös yrittää lisätä myyntiään. Olivat syyt yhteiskuntavastuullisuuteen mitkä tahansa, niin kaikki vastuullinen toiminta on tietenkin aina erittäin hienoa. Herää kysymys, onko yhteiskuntavastuullisuus yrityksille aitoa.

Yhteiskuntavastuun käsite on yritykselle peruslähtöisesti vieras. Yritys ei ole pohjimmiltaan hyväntekijä, vaan sen tehtävänä on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa omistajilleen. Yritys on suunniteltu siten, että kaikella sen toiminnalla pyritään välittömästi tai välillisesti tuottamaan rahaa. Yhteiskuntavastuutakin yritys ajattelee viime kädessä rahan kautta. Yritys ei ole ihmisen tavoin empatiaa kokeva olio, eikä esimerkiksi lahjoita rahaa huvikseen hyväntekeväisyyteen.

Kun teemme ostopäätöksemme yrityksen yhteiskuntavastuullisuuden perusteella, olisikin hyvä miettiä asioiden syy-seuraus-suhteita. Yhteiskuntavastuullisuudelle on aina olemassa jokin muukin syy kuin itse vastuullisuusaspekti. Pohdittavaksi jääkin, onko todellista pyyteetöntä yhteiskuntavastuullisuutta edes olemassa.

Otto Heinonen
Kirjoittaja on Infor Oy:n harjoittelija.

30.08.2010 Amanda Koivisto